2021 Arkkitehtisuunnitelmat valmistuvat luonnos kaksi (L 2) vaiheeseen. Rakennuslupavaiheeseen valitaan tarjousten pohjalta rakennuttajakonsulttiksi Savon Kunto ja kosteus Oy, sähkösuunnitteluun JP Company ja LVI-suunnitteluun Entek Oy.

2020 Rakennushistoriallinen selvitys (RHS) valmistuu 19.3.2020. Arkkitehtitoimisto Arto Mattila aloittaa pääsuunnittelijana.

2019 MC 175 juhlavuosi. Kuopion kaupunki ostaa Kanttilan tontin. Jaakko Rustanius aloittaa Kanttilan residenssitarveselvityksen. Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen aloittaa rakennushistoriallisen selvityksen ( RHS). RakFix aloittaa Kanttilan haitta-aineselvitykset, näytteet tutkitaan MikroBionissa.
Kanttilan pihalla kesäpuutarha, pääpuutarhurina kuvataiteilija Kristiina Korpela.

2018 Kanttilan suunnittelutyö käynnistyy. Suunnittelu- ja arkkitehtitoimisto toteuttaa konsepti- ja tilasuunnitelman Kanttilaan.

2017 Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. Bonava Finland myy Kanttilan ostopäätöksen tehneelle Minna Canthin talo ry:lle

2017 Suomi täyttää 100 vuotta! Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto ja lukuiset muut yhteistyökumppanit aloittavat Kanttilan mittavan kunnostuksen ja palvelusisällön suunnittelun.

2016 Minna Canthin talo ry perustetaan Kanttilan pelastamiseksi. Yhdistys tekee rakennuksen ostamisesta esisopimuksen Bonavia Suomi Oy:n  (ent. NCC)  kanssa.

2016 Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys muuttaa nimensä Minna Canth Kuopio ry:ksi

2015 Kulttuurineuvos Veijo Balzar suunnittelee ostavansa ja kunnostavansa Kanttilan, mutta vetäytyy hankkeesta alkuvuodesta 2016

2007	Kanttilan kunnostaminen ei etene lukuisista aloitteista huolimatta ja Kanttila tyhjenee

2006 Punatiilinen paahtimo sekä Piispankadun suuntainen osa Työväentalosta purettiin ja tilalle rakennettiin asuinkerrostalo

2004	Kapiteeli Oy myy Kanttilan korttelin NCC:lle

2003	Asemakaavamuutos; osa työväentalosta ja koko Kanttila on säilytettävä ulkoasultaan, mutta käyttötarkoitusta ei ole määritetty

1999	Valtion kiinteistölaitos myy Kanttilan korttelin Valtion vaihto-omaisuusyhtymälle (Vuodesta 2000 lähtien Kapiteeli Oy)

1994	Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys neuvottelivat Helsingissä rakennushallituksen pääjohtaja Mäkelän kanssa Kanttilan kohtalosta. Rakennushallitus ehdotti neuvotteluja Kuopion kaupungille tonttien vaihdosta (Harmaalinna-Kanttila).

1993	Kuopion läänin taidetoimikunta (Pohjois-Savon taidetoimikunta) muutti Kanttilan tiloihin

1991	Perustettiin Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys, jonka tavoitteen on muun muassa Kanttilan säilyttäminen Kuopion katukuvassa. Samana vuonna tehtiin Kanttilan suojelupäätös, joka raukesi, koska rakennushallitus ei toimittanut asemakaavamuutoksen edellyttämiä asiakirjoja

1989	Kuopion Taiteilijaseura teki aloitteen Kanttilan saamiseksi kulttuuri- ja ystävyysseurojen käyttöön

1980	Kanttilassa toimi muun muassa Työvoimapiiri ja Geologinen tutkimuslaitos

1974	Minna Canthin erilliset Oy lopetti liiketoiminnan. Kanttilan tilat siirtyivät valtion omistukseen ja ne korjattiin virastokäyttöön (viimeinen sisäpuolinen korjaus)

1955	Konttoritilojen muutos

1947	Rakennettiin pihasiipi ja lankakaupan osuus liiketalosta korotettiin kaksikerroksiseksi

1939	Muun muassa kivinen torniosa rakennettiin porttikäytävän tilalle, ala- ja yläkäytävän rakennusten väliin

1930	Talo muutettiin arkkitehtuuriltaan nykyasuiseksi.

1909	Kanttilassa tehtiin suuria muutoksia; sisäpihan puoleinen kuisti rakennettiin umpeen ja julkisivu sai jugend-sävyisen leiman

1897	Minna Canth kuolee ja samalla vuonna perilliset ottavat liiketoiminnan haltuunsa

1881	Kauppaliike, johon Tampereen lankakaupan lisäksi kuului sekatavarakauppa, siirtyi Minna Canthin omistukseen

1865	Liike siirtyi Gustav Vilhelm Johnsonin haltuun.

1860	Gustav Vilhelm Johnson osti Kanttilan Klementij Guseffilta.

1856	Kuninkaankadun puoleinen asuintalo rapattiin kalkkilaastilla.

1853	Minna Canthin isä Gustav Vilhelm Johnson tuli Tampereelta Finlaysonin puodin hoitajaksi Kuopioon, aluksi vuokratiloihin

1850	Asuinrakennukseen, katujen kulmaukseen, lisättiin vinkkeliosa

1849	Lankapuodin talo maalattiin keltaiseksi

1846	Kirjakauppias Wäänänen kuoli ja kauppias Klementij Guseff osti talon

1828	Nykyisen Minna Canthin kadun puoleinen talo vuorattiin loppuun

1820	Rakennettiin Minna Canthin kadun varrella sijaitsevan rakennuksen ensimmäinen kerros ja Kuninkaankadun varrella sijaitsevan asuinrakennuksen runko, joka oli aluksi maalattu punamullalla

1819	Kehvolaiselle talonpoika Petter Wäänäselle myönnettiin kirjakaupanpito-oikeus ja hän pystytti tontille useita rakennuksia muun muassa kaksi asuinrakennusta sekä ulkorakennuksia.

1800	Luvun alussa tontti toimi muun muassa asessori Saloniuksen kasvimaana

1790	Tontti siirtyi lääninrahastonhoitaja Edbomin haltuun

1780	Kanttilan tontti oli kirjansitoja Skotten omistuksessa