FM Eeva Martikainen ja
arkkitehti Hannu Puurunen

Lue selvitys kokonaisuudessaan tästä linkistä

Selvitys koskee Kuopion keskustan ruutukaava-alueella 1. kaupunginosan korttelin 3 tontilla 6, Minna Canthin kadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijaitsevaa rakennusta, joka tunnetaan nimellä Kanttila. Selvitys perustuu arkisto- ja kenttätöihin, jotka tehtiin talven 2019-2020 aikana. Selvityksen ovat tehneet FM Eeva Martikainen ja arkkitehti Hannu Puurunen, joista ensin mainittu on toiminut tehtävän vastuuhenkilönä.

Selvityksen on tilannut Minna Canthin talo ry ja siinä on paneuduttu korttelin ja Kanttilan tontin historiaan kaupungin varhaisvaiheista asti. Pääpaino on kuitenkin nykyisissä rakennuksissa, joiden vaiheita tarkastellaan rakennushistorian näkökulmasta.

Rakennusten käytön vaiheita, Minna Canthin liiketoimintaa ja henkilöhistoriaa tai myöhempiä käyttäjiä käsitellään vain tiiviisti, näkökulmana tässäkin rakennusten vaiheet. Samoin Kanttilasta tehtyjä aiempia selvityksiä, suojeluprosessia ja rakennusten suojelustatusta esitellään tiiviistäen.

Selvityksen lopussa olevassa yhteenvedossa tekijät kiteyttävät käsityksensä Kanttilan rakennusten vaiheista ja kohteen merkityksestä.

Nykyinen Kanttilana tunnettu rakennus Kuopion Snellmaninpuiston varrella on entinen kirjailija Minna Canthin koti ja liikeyritys. Minnan isä Gustaf Wilhelm Johnson oli Tampereen Finlaysonin tehtaan työnjohtaja, joka muutti Kuopioon pitämään Finlaysonin tuotteiden myymälää perheensä kanssa vuonna 1853. Johnsonin mukana Kuopioon muutti myös hänen perheensä, vaimo Ulrika ja lapset Ulrika Wilhelmiina, Gustaf Wilhelm ja Augusta Katariina.

Lapsista vanhin, vuonna 1844 syntynyt Ulrika Wilhemiina, kutsumanimeltään Miina tai Miinu, sittemmin lehtori Canthin vaimona tunnettu kirjailija Minna Canth on henkilö, jonka perusteella nykyinen rakennus kantaa nimeä Kanttila. Minna Canth asui silloisen Etelävuorikadun ja Kuninkaankadun kulmassa olleella tontilla ensin lapsena 1853-1863, ja myöhemmin leskeksi jäätyään 1880-1897 aina elämänsä loppuun asti.

Rakennus on nimetty kuuluisan omistajansa mukaan, ja sen vuoksi myös tässä selvityksessä Minna Canthin aika nousee tärkeimmäksi.

Nykyinen Kanttilan rakennus on käynyt läpi useita massiivisia muutosvaiheita, joten 1800-luvusta, ja Minna Canthin vaiheesta on vain vähän jäljellä. Rakennuksen nykyinen ulkoasu on pääasiassa 1909-1910 muutosvaiheesta, ja 1930- ja 1940-luvuilla tehdyistä muutoksista. Sisätiloissa taas näkyy voimakkaasti 1970-luvun muutosvaihe.

Tule tukemaan Kanttilaa!

Kanttilassa on vielä paljon tehtävää, joten sinulla on monia tapoja tukea hanketta. Suoran lahjoituksen, kannattajajäsenyyden ja tukituotteiden ostamisen lisäksi voit tulla vapaaehtoiseksi Kanttilan toimintaan. Projekteja on myös paljon opiskelijoille.

Tue Kanttilaa