KANTTILA 200 VUOTTA -näyttely

Minnan Puoti

@Kanttila 2.7.2020 – 6.9.2020 klo 14.00-18.00
Kuninkaankatu 15, 70100 Kuopio

Kanttila 200 VUOTTA -näyttely koostuu kolmesta eri näyttelystä ja Minnan Puoti -myymälästä. Kanttilan rakennushistoriaa -näyttely kertoo kuvin ja sanoin Kanttilan rakennushistoriallisen selvityksen (RHS) pohjalta rakennuksen vaiheita ja sivuaa Minna Canthin elämää. Mitä tänään koulussa opit? – näyttelyssä pohditaan koulun, kädentaitojen ja vapauden merkityksiä sekä tutustutaan Kanttilan muutos- ja korjaustyöremonttiin. Palasina koko Nainen -viestejä näkymättömältä vyöhykkeeltä on mediataideteoskokonaisuus, joka koostuu kuvista ja lisätyn todellisuuden videoista.  Minnan Puoti on kuopiolaisen katutaideyhdistyksen Urbaani ry:n graffitein stailaama tila, joka tarjoaa uniikkia ostettavaa.

KANTTILA
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kanttila sijaitsee aivan Kuopion keskustassa Snellmaninpuiston laidalla, vain 5 minuutin kävelymatkan päässä kauppatorilta. Kanttilan tontin ensimmäinen omistaja vuonna 1780 oli kirjansitoja Skotte. Kanttilan itse rakennuksen historia ulottuu aina 1820-luvulle, jolloin kehvolaiselle talonpoika Petter Wäänäselle myönnettiin kirjakaupanpito-oikeus ja hän perusti ensimmäisen Sisä-Suomen kirjakaupan Kanttilaan.

MINNA CANTH (1844-1897)

Tämä 200 vuotta vanha rakennus oli myös Minna Canthin koti, kokoontumispaikka ja seinät, joiden sisällä puolustettiin tasa-arvoa. Minna Canth asui Kanttilassa nuoruusvuosinaan 1853 – 1863 sekä uudelleen leskeksi jäätyään vuodesta 1880 aina kuolemaansa vuoteen 1897 saakka. Minna Canth oli seitsemän lapsen yksinhuoltaja, kauppias, kirjailija, naisasianainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli kirjallisuutemme uudistaja ja suomalaisen realismin uranuurtaja sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Minna Canth muutti teksteillään maailmaa, julkaisi elämänsä aikana kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia, lehtiartikkeleita ja puheita.

 

KANTTILAN REMONTTI

Arkkitehtitoimisto Arto Mattila

Arkkitehti Arto Mattila

Näyttely on osa Kanttilan muutos- ja korjaustyöprosessia, jonka Minna Canthin talo ry on aloittanut loppuvuodesta 2016. Kanttilan pääsuunnittelija, arkkitehtitoimisto Arto Mattila Oy suunnittelee Kanttilan arkkitehtipiirustukset kesän 2020 aikana. Hankkeeseen haetaan yhteistyökumppaneita ja rahoitusta.

 

 

Huom!

Koronarajoitukset huomioiden näyttelytilaan mahtuu n. 10 hlöä/tunti. Pyydämme ystävällisesti ostamaan lipun ennakkoon ja varamaan ajan näyttelyyn osoitteessa tiketti.fi. Liput tiketti.fi aikuiset 8 €, alle 12 v. ilmaiseksi, 12-18 v. / opiskelijat / varusmiehet / eläkeläiset 5 €, sis. palvelumaksun. Lippuja myös ovelta, sisäänpääsy ennakkoajanvaraukset huomioiden, aikuiset 6,5 €, alle 12 v. ilmaiseksi, 12-18 v. / opiskelijat / varusmiehet / eläkeläiset 3,5 €.

 

NÄYTTELY 1

Kanttilan rakennushistoriaa

@Kanttila 1.7.2020-6.9.2020 klo 14.00-18.00

Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy, arkkitehti Hannu Puurunen ja FM Eeva Martikainen ovat toteuttaneet Kanttilan rakennushistoriallisen selvityksen (RHS). Selvitys avaa Kanttilan kaksisataavuotisen historian ja rakennuksen eri vaiheet sekä tarjoaa tietoa osin myös sen käyttöhistoriasta. Selvitys luo pohjaa kulttuuri- ja residenssitoimintaan keskittyvän Kanttilan arkkitehti- ja käyttösuunnitelmavaiheeseen.

Näyttelyssä on esillä myös tietoa Minna Canthista, muun muassa hänen vuonna 1874 solmima puhelinsopimus, Minnan kirjeenvaihtoa Erkon veljesten kanssa, ja ennen julkaisemattomia, sihteeri Minna Canthin kirjoittamia pöytäkirjoja Kuopion Naisyhdistyksen kokouksista!

Kiitämme selvityksen tukijoita Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon maakuntarahastoa, Antti ja Jenny Wihurin säätiötä sekä Museovirastoa.

 

Haastattelupyynnöt: Arkkitehti Hannu Puurunen, 0400 669 603, hannu.puurunen@arkhp.inet.fi

 

NÄYTTELY 2

MITÄ TÄNÄÄN KOULUSSA OPIT?

@Kanttila 1.7.2020-6.9.2020 klo 14.00-18.00

Taiteilija Katri Suonio

Teos on pieni luokkahuone – tarinoiden tyyssija. Tarinoita löytyy niin monta, kuin on kulkijaa koulutiellä. Esillä ovat kartta, kaunokirjoituslaatikko ja pulpetti.

Seinällä on pitkiä neulottuja harmaita sukkia. Ne kertovat äidistäni. Jos minulla oli koulussa hankalaa, niin äiti kertoi tarinan sukista. Sellaiset piti koulussa neuloa. Hänestä tuntui, että sukanvartta riitti loputtomiin, neulominen ei lopu koskaan. Aina kun hän oli edennyt asiassa, löysi opettaja aiemmin neulotun väärän silmukan tai kavennuksen tai levennyksen – virheen, joka piti korjata. Siispä opettaja purki ja purki ja purki ja äitini keräsi silmukat puikoille ja aloitti taas neulomisen, tällä kertaa entistä kippuraisemmalla langalla, kunnes löytyi taas virhe… Vihdoin, kun sukat valmistuivat, äitini näki unen, jossa hän luistelee kiitäen vinhaa vauhtia pitkin jään pintaa pakkasessa ja tuiskussa ainoana vaatetuksena ne sukat. Tämän tarinan jälkeen mikään ei minusta tuntunut ylitsepääsemättömältä koulussa! Äitini ensimmäinen vuosi kertyi näistä muistoista, hän ei muista kouluvuodesta mitään muuta kuin sukat. Miksi tyttöjen opetuksen 1800 -luvun lopulla kuului loputtomiin tehdä käsitöitä matematiikan ja luonnontieteiden sijaan? Mitä Minna Canth oikein tarkoittikaan sanoillaan, kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä?

En tiedä, se kiteytyy aikanaan, niin kuin suola, kupari, jaspis tai lapis lazuli luonnonhistorian luokassa.  Hetkessä tai miljoonassa vuodessa. Tai jotain, mistä Pelle Miljoona laulaa:

Että on myös toinen maailma, vapaa uskomusten kahleista

Ja puhdas totuuksien valheista, puhun todellisesta vapaudesta

Ja tulee vielä aika jolloin syyttömät eivät enää kärsi vääryyttä

Pahat ihmiset tuhoavat itsensä sillä planeettojen laki ei tunne sääliä

Mutta en olisi tahtonut oppia että maailmassa on niin paljon sotia

Miljoonat lapset ilman kotia ja kansakunnat kasvatetaan vihaamaan toisiaan

Pelle Miljoona, Avoimet Ovet, 1981

Sä olet mulle unelmaa mutta maailma on totta
On, maailma on totta, on, on

Pelle Miljoona, Moottoritie on kuuma

 

Meillä kaikilla on unelmia, jotka ovat meidän tosia, kun olimme lapsia ja kun olemme aikuisia. Minna Canthillakin oli unelmia, joista hän toivoi tulevan totta.

Mitä tänään koulussa opit? on osa vuoden 2015 samannimisestä teosnäyttelystä.

KIITOKSET: Ari Nykänen, Tintti Tinkala, Jari Hautamäki, neulojat.

Haastattelupyynnöt: Taiteilija Katri Suonio, 040 733 8787, suonio.katri@gmail.com

 

 NÄYTTELY 3

Palasina koko Nainen

– Viestejä näkymättömältä vyöhykkeeltä
@Kanttila 1.7.2020-6.9.2020 klo 14.00-18.00

Tiina Haringin ja Mirkka Nyrhisen mediataideteoskokonaisuus koostuu kuvista ja lisätyn todellisuuden videoista, viesteistä näkymättömältä vyöhykkeeltä. Teoksissa avautuu maailma, jonne pudotaan, jota kukaan ei näe ja jossa sankareita ei ole. Maailma, jossa kamppaillaan nähdyksi tulemisen tarpeen, heikkouden paljastumisen pelon ja ulkopuolisten odotusten ristiaallokossa.

”Olen hyödyke. Roolini on tuottaa ja ylläpitää muita. Näkymättä paras.”

”Minulla oli haaveita perheestä, joista yhtäkään lapseni ei täyttänyt.”

Silti on rakkaus. Ja huumori.

Valokuvaajamestari Tiina Haring

Konsepti: Tiina Haring ja Mirkka Nyrhinen

Toteutus: Tiina Haring, Mirkka Nyrhinen, Antti Puumalainen, Antti Lindholm

Tiina Haring on valokuvaajamestari, joka vaikuttaa aktiivisesti ammattivalokuvaamisen sektorilla Euroopan laajuisesti. “Projekti sai alkunsa havainnosta, että kokemusmaailmassamme Mirkan kanssa on paljon yhteneväisyyksiä päinvastaisista taustoistamme huolimatta. Havainto oli niin kiinnostava ja yllättävä, että halusimme käsitellä sitä. Musta huumori helpottaa aiheen kohtaamista.”

Mirkka Nyrhinen on freelance-skenografi, joka työskentelee monipuolisesti teatterin, sirkuksen ja tanssin kentällä. ”Palasina koko Nainen on Tiina Haringin ja minun ensimmäinen yhteinen taideprojekti. Jaamme kiinnostuksen vahvojen visuaalisten maailmojen luomiseen ja tarinankerrontaan. Muodostamme työparin, jossa vastuualueiden raja-aitoja ei tunneta.”

Antti Puumalainen on freelance-äänisuunnittelija, joka on työskennellyt niin teatterin, tanssin kuin performanssin ja installaatiotaiteen saralla. ”Palasina koko Nainen on äänisuunnittelijan näkökulmasta hyvin mielenkiintoinen ja inspiroiva – yksittäisten videoteosten lyhyt kesto ja sanaton ilmaisu mahdollistavat äänisuunnittelulle runomaisen muodon. Kokonaisuus kuitenkin hahmottuu vain kaikkien teokseen kuuluvien videoteosten summana.”

Antti Lindholm on ääni-, valo- ja videosuunnittelija, joka on tällä hetkellä työllistettynä rovaniemeläisen Tanssiteatteri Rimpparemmin riveissä. Hän on työskennellyt teatterin, mediataiteen ja elokuvien parissa. ”Palasina koko Nainen oli mielenkiintoinen tilaisuus päästä taas samoilemaan videotaiteen kentälle. Aihe oli mielestäni inspiroiva ja teoskokonaisuuden monimediallinen esitysmuoto kuulosti kutkuttavalta haasteelta, johon tartuin mielelläni.

 KIITOKSET: AVEK/ Tuuli Penttinen-Lampisuo (Teosten video- ja äänituotanto), ARILYN (augmented reality/ lisätty todellisuus), Finnfoto, Offset Tuovinen, Anya Productions, Minna Canthin talo ry.

Haastattelupyynnöt: Valokuvaajamestari Tiina Haring, 0400 845 678, tiina@rouvamusta.fi

 

Katutaideyhdistys Urbaani ry

Katutaideyhdistys Urbaani ry on Kuopion seudun katutaiteen ja graffitin tukemiseksi, edistämiseksi, ylläpitämiseksi ja tallentamiseksi perustettu yhdistys. Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa Kuopion seudun katutaiteen dokumentointitoimintaa, tapahtumien ja työpajojen järjestämistä ja katutaidetta edistävien aloitteiden tekoa.

Katutaideyhdistys Urbaani ry:n Mikko Parviainen ja Juuso Leskinen ovat graffitein stailanneet uniikkia ostettavaa näyttelyssä tarjoavan Minnan Puodin.

Haastattelupyynnöt: Mikko Parviainen, 050 356 1243, info@urbaani.org

 

Pastori Olli Viitaniemi

Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan pastori Olli Viitaniemi tekee kirkkohistorian alan väitöstutkimusta Helsingin yliopistoon aiheenaan Savo-Karjalan heränneiden talonpoikien pietistinen lukukulttuuri 1700-1800 -lukujen taitteessa. Tutkimuksessaan hän on perehtynyt Pietari Joosef Väänäsen (1781-1846) toimintaan kirjakauppiaana ja rahvaan lukukulttuurin edistäjänä. Vuonna 1820 Kanttilan tontille valmistunut Väänäsen kirjapuoti oli Suomen ensimmäinen sisämaan kirjakauppa, joka oli poikkeuksellinen myös siksi, että sitä piti talonpoikaistaustainen kirjakauppias. Levittämällä uskonnollista kirjallisuutta kansan pariin Väänänen edisti paitsi orastavaa rahvaan lukukultuurin syntyä myös Paavo Ruotsalaisen (1777-1852) ja Henrik Renqvistin (1789-1866) johtamien kansanherätysten leviämistä. Tuoreen rakennusselvityksen mukaan monia muutostöitä kokeneen Kanttilan vanhimmat osat ovat Väänäsen kirjapuodin peruja.

Haastattelupyynnöt: Olli Viitaniemi, 040 484 8267, olli.viitaniemi@evl.fi