Project Description

USEIN KYSYTTYÄ

Tähän on koottu yleisimpiä kysymyksiä, jotka kohdistuvat Kanttilaan ja sen muutos- ja korjaustyöhön sekä kulttuurikeskus Kanttilan sisällön kehittämiseen.

  1. Mikä Kanttila on?
    Minna Canthin (1844-1897) koti- ja liiketilana tunnettu Kanttila Kuopiossa  on vanhimmilta osiltaan 200 vuotta vanha puurakennus Kuopion keskustassa.
    Se sijaitsee Snellmanin puiston ja Tuomiokirkon vieressä, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa.
    Voit lukea rakennushistoriallisen selvityksen tästä linkistä
  2. Keitä Kanttilassa on toiminut  
    Tontin omisti vuonna 1780 kirjansitoja Skotte. Vuodesta 1820 Kanttilassa sijaitsi Sisä-Suomen ensimmäinen kirjakauppa. Vuonna 1850 rakennukseen lisättiin kulmaosa. Finlaysonin lankapuodin perustamisen aikoihin 1850-luvulla tuli Kuopioon runsaasti uusia yrittäjiä. Vuonna 1852 Minna Canthin isä Gustaf Vilhelm Johnson tuli Tampereelta Finlaysonin puodin hoitajaksi Kuopioon, aluksi vuokratiloihin. Minna Canth muutti opiskelemaan Jyväskylään vuonna 1863  ja palasi Kuopioon vuonna 1880 jäätyään edellisenä vuonna leskeksi. Perhe asui Kanttilassa, jossa toimi sekä lankakauppa että sekatavarakauppa.
  3. Kuka oli Minna Canth?
    Minna Canth oli kirjailija, toimittaja, liikenainen, suurperheen yksinhuoltajaäiti ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja.
    Minna Canthista löydät lisää mm.:
    www.minnansalonki.fi
    Kansallisbiografia, Minna Canth
  4. Miksi Minna Canthin henkinen perintö on tärkeä?
    Minna Canthin elämäntyöllä on ollut suuri merkitys Suomen kehittymisessä koulutuksen ja tasa-arvon edelläkävijäksi. Minna Canth oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka sai oman liputuspäivän syntymäpäivänään 19. maaliskuuta, jolloin juhlistetaan myös tasa-arvoa.
    Tutustu lisää, mm:Yle, 8.3.2019Yle 15.3.20219Yle 21.3.2019HS 20.1.2019
  5. Miksi Kanttila kohteena on tärkeä?
    Kanttilassa on sijainnut Suomen ensimmäinen ajatuspaja, Minnan Salonki. Kanttila on tärkeä osa ympäristöministeriön kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa Suomen (arvonimi myönnettiin 19.2.2018). Kuopion kansallisella kaupunkipuistolla on  hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka osa Kanttila sijainniltaan on. Kanttilan sijainti: 1. kaupunginosa, kortteli 3, tontti nro 6 (kiinteistötunnus 297-1-3-6).Rakennus on voimassa olevan asemakaavan mukaan suojeltu merkinnällä sr-7 (kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka on suojeltu asemakaavassa). Maapohjan omistaa Kuopion kaupunki, ja tontista on  pitkäaikainen vuokrasopimus kaupungin kanssa. Kanttila on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde,  jonka vaikutusalue on koko Suomi ja huolellisen tiedottamisen myötä tulevaisuudessa myös koko maailma. Kanttila on  osa kuntien kulttuuritoimintaa, jota  säätelee laki, joka antaa  kulttuuritoiminnalle raamit. Kulttuurihistoriallisen kohteen merkitys tai tärkeys ei häviä, jos sen omistussuhde  tai toimintaa ylläpitävä  taho muuttuu.  ”Laissa säädetään kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä tavoitteista, tehtävistä, yhteistyöstä, asukkaiden osallistumisesta, tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista, valtionrahoituksesta sekä kehittämistehtävästä. Kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta/päivitetty vuonna 2019.Tutustu myös:
    Kulttuuriympäristön analyysi
    Rakennettu hyvinvointi

    6. Miksi Kanttilaa ei pureta maan tasalle ja rakenneta siihen uutta?
    Kulttuurihistorialliset kohteet tutkitaan, koska rakennukset sisältävät uniikkia tietoa eri vuosikymmenten rakennuskulttuurista, teknisistä ratkaisuista ja kertovat tavoista, joita eri vuosisadoilla ja vuosikymmenillä on ollut. Tutkimukset etenevät huolellisen suunnittelun ja pienpurun jälkeen laajamittaisiin purkuihin. Kun Kanttilan kaikki 1970-luvun rakennusratkaisut on purettu, päästään tutkimaan vanhempia kerroksia. Yhteistyötä tehdään Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa. Museo toimii lakisääteisenä kulttuuriympäristön (arkeologinen kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö) asiantuntijana ja viranomaisena Pohjois-Savon maakunnan alueella. Lisäksi Kuopion kulttuurihistoriallisen museon tehtävä on antaa neuvontaa, kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista ja yhteistyötä toimialalla sekä kulttuuriympäristötiedon digitaalista tallentamista, saatavuutta ja käyttöä. Museo toimii myös alueellisena restauroinnin asiantuntijana ja antaa neuvontaa säilyttävistä korjaustavoista. Kanttilan yhteydessä puhutaan laajamittaisesta muutos- ja korjaustyöstä ja on oletettavaa, että se puretaan ns. luurangoksi, sillä se on päästetty vuosikymmenten aikana niin huonoon kuntoon.
  6. Mitä Kanttilaan tulee, kun se on rakennettu valmiiksi?
    7 majoitushuonetta (1-2 HH+kph)
    Minnan Salonki museo
    Minnan Näyttämöt, digi- ja huoneteatteri ullakolle
    Minnan kahvila & sisäpihan terassi
    Työtiloja
    Näyttelytila
  7. Kenelle Kanttila kuuluu?
    Kulttuurikeskus Kanttilan kohderyhmiä on monia. Residenssitoiminnan, työtilojen ja näyttämön käyttäjiä ovat pääosin taiteen ja tieteen ammattilaiset. Toiminnan kautta, esimerkiksi esitysten, tapahtumien ja näyttelyjen myötä laaja yleisö. Työtiloja, majoitustiloja, kahvilaa, huoneteatteria ja näyttelytiloja vuokrataan suunniteltavan  ohjelmasuunnitelman mukaisesti.
  8. Voinko ostaa vain itselleni asunnon Kanttilasta?
    Kanttilaan ei rakenneta yksityiseen käyttöön huoneistoja, vain väliaikaiseen majoituskäyttöön. Nyt on suunniteltu 7 huonetta, joissa kussakin on oma kylpyhuone ja pieni keittiö. Tilat soveltuvat lyhytaikaiseen Bed & Breakfast -käyttöön ja työtilakäyttöön sekä pidempiaikaiseen  residenssimajoittumiseen.
  9. Olen taiteilija ja teen monialaisesti taidetta. Miten voin työskennellä Kanttilassa?
    Työtilojen käyttöä suunnitellaan parhaillaan. Tällä hetkellä Kanttilaan on piirretty työhuoneita, joista osaa on tarkoitus käyttää yhteisinä työtiloina. Tiloista tehdään muuntuvia, missään ei ole kiinteitä kalusteita tms.  Työtilojen vuokraamiseen on suunnitteilla seuraavia malleja:
    Päivä-, kuukausi- tai vuosikortti yksittäisille toimijoille ja yhdistyksille/yhteisöille. Kortti sisältää sovitun tilan ja työvälineiden käytön, edut kahvilasta ja pääsyn tiloihin koodilla 24/7.
    Ja koska Kanttila ei ole niin iso, että se pystyisi tarjoamaan tiloja sadoille, työtiloja etsitään myös muualta.
    HOX! Työtiloja suunnitellaan Kanttilaan ja jos haluat kertoa mielipiteesi tai ehdotuksesi Kanttilasta, ota yhteyttä.
    Työtilojen pohjapiirrokset löydät remontti kohdasta.
  10. Voinko ostaa itselleni oman työhuoneen Kanttilasta?
    Työhuoneiden osalta yleishyödyllinen toimija, esim. yhdistys tai säätiö, voi ostaa tai hallinnoida residenssitiloja. Kanttila tulee keskittymään residenssitoimintaan, jonka tiloja voi käyttää  laaja joukko, ei vain rajattu ryhmä. Kanttilan tilat ovat pääosin residenssissä työskenteleville sekä alueen taiteen ja tieteen toimijoille ja luonnollisesti myös Kanttilassa vieraileville, esimerkiksi Minnan Salonkiin tutustuville. Kanttila on kooltaan vain 1200 m2, eikä se pysty tarjoamaan kaikille pysyviä työtiloja. Sen sijaan Kanttila pystyy tuomaan tilatarpeet esille ja voi kehittää koko ajan residenssityötilojen selvittämistä niin Kuopion kaupunkialueella kuin laajemmin koko Itä-Suomessa.
  11. Voinko hitsata ja rälläköidä Kanttilan työhuoneissa.
    Tiloissa ei voi käyttää maaleja, tulta tai vettä. Tätä varten Kanttila pyrkii etsimään ns. verstastiloja, joissa taiteilijat pystyvät  toteuttamaan työtään.
  12. Onko Kanttilassa tanssisali peileillä?
    Tanssisalia peileillä ei ole. Kuopiossa on mm. Itä-Suomen tanssin aluekeskus, Kuopion Konservatorio, Lumit, yksityisiä tanssikouluja, joiden kanssa Kanttila tekee yhteistyötä työtilojen suhteen, joissa taiteilijat pystyvät  toteuttamaan työtään.
  13. Olen lastenkulttuurin edustaja, suunnitellaanko Kanttilaan mitään lapsille ja lapsiperheille?
    Kyllä. Suunnitelmissa yhtenä mahdollisuutena on varata yksi huone  lastenkirjallisuuden  ja lastenkulttuurin huoneeksi, painopisteenä nimenomaan savolainen lasten kirjallisuus. Myös ullakon digi- ja liveteatteri voi olla lastenkulttuurin näyttämö.
  14. Kuka omistaa Kanttilan?
    Kanttilan kiinteistö Oy Minna Canthin katu 20-22. Minna Canthin talo ry omistaa kaikki keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet.
  15. Miksi Kuopion kaupunki ei remontoi Kanttilaa?
    Kuopion kaupunki ei omista Kanttilaa.
  16. Onko Kanttilaan haettu EU – rahoituksia?
    On, ESR-rahoituksia. Olemme useasti palaveeranneet Pohjois-Savon Ely-keskuksen edustajien kanssa. Edellinen palaveri oli kesäkuussa 2020. Palaverissa ilmeni, että Ely-keskuksen näkökulmasta on Kanttilaan vaikea löytää kehittämisrahoitusten näkökulmista kehittämisen kohteita.Minna Canthin talo ry on pyrkinyt hankkimaan  rahoitusta, mutta toistaiseksi lukuunottamatta upeita lahjoituksia tai tutkimusrahoituksia, varsinaista rakentamisen rahoitusta ei olla pystytty hankkimaan. Yhdistys on esitellyt hanketta laajasti sekä Kuopion alueella että mm. Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriön palavereissa on noussut esille, että  olisi suotavaa, että Kuopion alueen toimijat osallistuisivat aktiivisesti suunnittelu- ja valmisteluprosessiin ja että muun muassa. kumppanuussopimukset mahdollisten EU -komission alaisten rahoitusten hakua varten tutkittaisiin varteenotettavina vaihtoehtoina. ( Yhdistys ei voi itse hakea EU komission alaisia avustuksia)
  17. Onko Kanttilaan haettu muita kulttuuriapurahoja?
    On. Katso tästä saadut avustukset ja yksityiset lahjoitukset.
  18. Aikooko Minna Canthin talo ry myydä Kanttilan, kun se on valmis?
    Kanttila rakennetaan kulttuurin käyttöön ja sen toiminta on yleishyödyllistä toimintaan. Kanttilaa ei aioita myydä.