Suomen Naisyhdistys, yhdistys naisten aseman parantamiseksi, perustettiin vuonna 1884. Ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen osasto perustettiin Kuopioon 1886 ja sen suomenkielinen sihteeri oli kirjailija Minna Canth (1844-1897)*.

Itsenäisenä ja holhouksesta vapaana leskenä Canth hankki liiketoimillaan vaurautta, jolla kustansi taiteellisen vapautensa ja lastensa koulutuksen. Canthin koti- ja liiketila Kanttila Kuopion Kustaantorin (nykyisen Snellmanin puiston) reunalla oli 1800-luvun lopun nuoren suomalaisen sivistyneistön henkinen koti. Siellä käytiin keskusteluja eurooppalaisista aatteista ja kirjallisista virtauksista. Canth oli aikansa Suomessa merkittävä mielipidevaikuttaja ja eurooppalaisten aatteiden välittäjä. Canth edisti naisten asemaa muun muassa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

Canthin näytelmä Työmiehen vaimo (1885) herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua, joka vaikutti naisia koskevan miehen edusmiehisyyden päättymiseen 1889 säädetyllä lailla puolisoiden omaisuus- ja velkasuhteista. Kuopiosta naisyhdistys ja etenkin kolme naista (Canth, Stenius, Backlund) ehdottivat kolmelle valtiomiehelle (Herckman, Kyander, Killinen), että he tekisivät keväällä 1897 valtiopäivillä valtiollisissa vaaleissa esityksen äänioikeuden myöntämisestä naisille.

Canth oli yhteiskunnallisen tasa-arvon kannattaja. Hän loi toiminnallaan ja Suomen Naisyhdistyksen jäsenenä linjaukset suomalaisen sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien kehittämiselle. Moni asia tuolloin laaditulta listaukselta on toteutunut, naiset ovat saaneet äänioikeuden eivätkä ole miesten holhouksen alaisia.

Canth on kahdeksas suomalainen merkkihenkilö ja ensimmäinen suomalainen nainen, joka on saanut oman liputuspäivän: Minna Canthin ja tasa-arvon päivä (19. maaliskuuta).

Minna Canthin Kanttilan toiminta kertoo suomalaisen naisasian näkökulmasta yhteiskuntamme vaiheista: koulutuksesta, kaupankäynnistä ja innovaatioista. Kanttila on ainutlaatuinen, koska Minna Canth ja hänen toimintansa oli ainutlaatuista ja uraauurtavaa. Kanttila luo Suomeen tilan kertoa naisten historiasta**, jota ei aiemmin ole kuultu, livenä ja verkossa.

Kanttilan residenssitoiminta*** ojentuu uusiin ideoihin ja yhteyksiin, kanssakäymiseen ja kaikenlaiseen tulevaisuuteen suuntautuvaan optimismiin. Kanttila kertoo kuopiolaisesta rakennetusta ympäristöstä ja nivoutuu moneen kaupungin henkilöön, tapahtumaan ja aatteeseen kunakin aikana.

*Yhdistyksen pöytäkirjat on löydetty Kuopiossa, ja sisältävät arvokasta tietoa naisyhdistyksen toiminnasta ja tavoitteista.
** IAWM (International Association of Women’s Museums) listauksen mukaan Pohjoismaissa on naisten historiasta kertovia museoita yksi Tanskassa ja Norjassa sekä kaksi museota Ruotsissa.
*** Ammattimaisesti tuotetussa, yhteisöllisyyttä rakentavassa ja kansainvälisesti toimivassa residenssiverkostossa (resartis.org) Kanttila kehittää taiteen ja tieteen liikkuvuutta sekä niiden toimintaedellytyksiä.

Minna Canthin talo ry
www.kanttila.fi

Kuopion kaupunki, 2023