Historia:

K: Mikä Kanttila on?
V: Minna Canthin (1844-1897) koti- ja liiketilana tunnettu Kanttila Kuopiossa on vanhimmilta osiltaan 200 vuotta vanha puurakennus Kuopion keskustassa. Se sijaitsee Snellmanin puiston ja Tuomiokirkon vieressä, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa.

K: Keitä Kanttilassa on toiminut?
V: Tontin omisti vuonna 1780 kirjansitoja Skotte. Vuodesta 1820 Kanttilassa sijaitsi Sisä-Suomen ensimmäinen kirjakauppa. Vuonna 1850 rakennukseen lisättiin kulmaosa. Finlaysonin lankapuodin perustamisen aikoihin 1850-luvulla tuli Kuopioon runsaasti uusia yrittäjiä. Vuonna 1852 Minna Canthin isä Gustaf Vilhelm Johnson tuli Tampereelta Finlaysonin puodin hoitajaksi Kuopioon, aluksi vuokratiloihin. Minna Canth muutti opiskelemaan Jyväskylään vuonna 1863 ja palasi Kuopioon vuonna 1880 jäätyään edellisenä vuonna leskeksi. Perhe asui Kanttilassa, jossa toimi sekä lankakauppa että sekatavarakauppa.

K: Kuka oli Minna Canth?
V: Minna Canth (1844–1897) asui ja piti Kanttilassa lanka- ja sekatavarakauppaa. Samalla hän kirjoitti näytelmiä, novelleja, lehtiartikkeleita, puheita ja oli aikansa merkittävä mielipidevaikuttaja ja suurperheen leskiäiti.

K: Miksi Minna Canthin henkinen perintö on tärkeä?
V: Minna Canthin elämäntyöllä on ollut suuri merkitys Suomen kehittymisessä koulutuksen ja tasa-arvon edelläkävijäksi. Minna Canth oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka sai oman liputuspäivän syntymäpäivänään 19. maaliskuuta, jolloin juhlistetaan myös tasa-arvoa.

K: Miksi Kanttila kohteena on tärkeä?
V: Kanttilassa on sijainnut Suomen ensimmäinen ajatuspaja, Minnan Salonki. Rakennus on voimassa olevan asemakaavan mukaan suojeltu merkinnällä sr-7 (kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka on suojeltu asemakaavassa). Maapohjan omistaa Kuopion kaupunki, ja tontista on pitkäaikainen vuokrasopimus kaupungin kanssa. Kanttila on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, jonka vaikutusalue on koko Suomi ja huolellisen tiedottamisen myötä tulevaisuudessa myös koko maailma. Kanttila on osa kuntien kulttuuritoimintaa, jota säätelee laki, joka antaa kulttuuritoiminnalle raamit. Kulttuurihistoriallisen kohteen merkitys tai tärkeys ei häviä, jos sen omistussuhde tai toimintaa ylläpitävä taho muuttuu. ”Laissa säädetään kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä tavoitteista, tehtävistä, yhteistyöstä, asukkaiden osallistumisesta, tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista, valtionrahoituksesta sekä kehittämistehtävästä. Kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta/päivitetty vuonna 2019.

Remontti:

K: Mitä Kanttilaan tulee, kun se on rakennettu valmiiksi?
V: Seitsemän majoitushuonetta (1-2 HH+kph), Minnan Salonki museo, digi- ja huoneteatteri ullakolle, kahvila & sisäpihan terassi, työ- ja näyttelytiloja.

K: Miksi Kuopion kaupunki ei itse remontoi Kanttilaa?
V: Kuopion kaupunki ei omista Kanttilaa. Se ei kuitenkaan ole este yhteistyölle. Kuopion kaupunki voi esimerkiksi osallistua rakennuslupavaiheen suunnittelukustannuksiin ja soveltuvin osin itse remonttiin. Tämä mahdollistaisi valtion rahoituksen, joka tällä hetkellä voisi olla noin 30 %. Kanttila on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus ja kuntien rooliin kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen, ennen kaikkea yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

K: Kuka omistaa Kanttilan?
V: Kiinteistö Oy Kuopion Minna Canthinkatu 20-22  omistusosuus  100 %, on Minna Canthin talo yhdistyksellä
(Osakekanta 60.000 kpl) Kyseessä on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö.
Minna Canthin talo ry ( 2797454-2) on yleishyödyllinen ja aatteellinen yhdistys. Yhdistyksellä on vuosikokous, jossa valitaan yhdistykselle hallitus. v. 2022 yhdistyksen puheenjohtajana toimii Atso Almila, varapuheenjohtajana Atte von Wright. Jäseninä ovat Harry Dunkel, Seppo Karvinen, Jaana Turunen.
Kiinteistö osakeyhtiön puheenjohtaja on Anja Lappi, hallituksen jäseniä ovat Atte von Wright ja Seppo Karvinen.

K: Miksi Kanttilaa ei pureta maan tasalle ja rakenneta siihen uutta?
V: Kulttuurihistorialliset kohteet tutkitaan, koska rakennukset sisältävät uniikkia tietoa eri vuosikymmenten rakennuskulttuurista, teknisistä ratkaisuista ja kertovat tavoista, joita eri vuosisadoilla ja vuosikymmenillä on ollut. Tutkimukset etenevät huolellisen suunnittelun ja pienpurun jälkeen laajamittaisiin purkuihin. Kun Kanttilan kaikki 1970-luvun rakennusratkaisut on purettu, päästään tutkimaan vanhempia kerroksia. Yhteistyötä tehdään Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa. Museo toimii lakisääteisenä kulttuuriympäristön (arkeologinen kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö) asiantuntijana ja viranomaisena Pohjois-Savon maakunnan alueella. Lisäksi Kuopion kulttuurihistoriallisen museon tehtävä on antaa neuvontaa, kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista ja yhteistyötä toimialalla sekä kulttuuriympäristötiedon digitaalista tallentamista, saatavuutta ja käyttöä. Museo toimii myös alueellisena restauroinnin asiantuntijana ja antaa neuvontaa säilyttävistä korjaustavoista. Kanttilan yhteydessä puhutaan laajamittaisesta muutos- ja korjaustyöstä ja on oletettavaa, että se puretaan ns. luurangoksi, sillä se on päästetty vuosikymmenten aikana niin huonoon kuntoon.

K: Aikooko Minna Canthin talo ry myydä Kanttilan, kun se on valmis?
V: Kanttila rakennetaan kulttuurin käyttöön ja sen toiminta on yleishyödyllistä toimintaan. Kanttilaa ei aiota myydä.

Rahoitus:

K: Onko Kanttilaan haettu EU–rahoituksia?
V: On, ESR-rahoituksia. Olemme useasti palaveeranneet Pohjois-Savon Ely-keskuksen edustajien kanssa. Edellinen palaveri oli kesäkuussa 2020. Palaverissa ilmeni, että Ely-keskuksen näkökulmasta on Kanttilaan vaikea löytää kehittämisrahoitusten näkökulmista kehittämisen kohteita. Minna Canthin talo ry on pyrkinyt hankkimaan rahoitusta, mutta toistaiseksi lukuunottamatta upeita lahjoituksia tai tutkimusrahoituksia, varsinaista rakentamisen rahoitusta ei olla pystytty hankkimaan. Yhdistys on esitellyt hanketta laajasti sekä Kuopion alueella että mm. Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriön palavereissa on noussut esille, että olisi suotavaa, että Kuopion alueen toimijat osallistuisivat aktiivisesti suunnittelu- ja valmisteluprosessiin ja että muun muassa. kumppanuussopimukset mahdollisten EU -komission alaisten rahoitusten hakua varten tutkittaisiin varteenotettavina vaihtoehtoina. (Yhdistys ei voi itse hakea EU komission alaisia avustuksia)

K: Onko Kanttilaan haettu muita kulttuuriapurahoja?
V: On. KatsoTue Kanttilaa -sivun alaosasta saadut avustukset ja yksityiset lahjoitukset.

Toiminta Kanttilassa:

K: Kenelle Kanttila kuuluu?
V: Kulttuurikeskus Kanttilan kohderyhmiä on monia. Residenssitoiminnan, työtilojen ja näyttämön käyttäjiä ovat pääosin taiteen ja tieteen ammattilaiset. Toiminnan kautta, esimerkiksi esitysten, tapahtumien ja näyttelyjen myötä laaja yleisö. Työtiloja, majoitustiloja, kahvilaa, huoneteatteria ja näyttelytiloja vuokrataan suunniteltavan ohjelmasuunnitelman mukaisesti.

K: Voinko ostaa vain itselleni asunnon Kanttilasta?
V: Kanttilaan ei rakenneta yksityiseen käyttöön huoneistoja, vain väliaikaiseen majoituskäyttöön. Nyt on suunniteltu 7 huonetta, joissa kussakin on oma kylpyhuone ja pieni keittiö. Tilat soveltuvat lyhytaikaiseen Bed & Breakfast -käyttöön ja työtilakäyttöön sekä pidempiaikaiseen residenssimajoittumiseen.

K: Olen taiteilija ja teen monialaisesti taidetta. Miten voin työskennellä Kanttilassa?
V: Työtilojen käyttöä suunnitellaan parhaillaan. Tällä hetkellä Kanttilaan on piirretty työhuoneita, joista osaa on tarkoitus käyttää yhteisinä työtiloina. Tiloista tehdään muuntuvia, missään ei ole kiinteitä kalusteita tms. Työtilojen vuokraamiseen on suunnitteilla seuraavia malleja:
Päivä-, kuukausi- tai vuosikortti yksittäisille toimijoille ja yhdistyksille/yhteisöille. Kortti sisältää sovitun tilan ja työvälineiden käytön, edut kahvilasta ja pääsyn tiloihin koodilla 24/7.
Ja koska Kanttila ei ole niin iso, että se pystyisi tarjoamaan tiloja sadoille, työtiloja etsitään myös muualta.
HOX! Työtiloja suunnitellaan Kanttilaan ja jos haluat kertoa mielipiteesi tai ehdotuksesi Kanttilasta, ota yhteyttä.

K: Voinko ostaa itselleni oman työhuoneen Kanttilasta?
V: Työhuoneiden osalta yleishyödyllinen toimija, esim. yhdistys tai säätiö, voisi hallinnoida residenssitiloja. Kanttila tulee keskittymään residenssitoimintaan, jonka tiloja voi käyttää laaja joukko, ei vain rajattu ryhmä. Kanttilan tilat ovat pääosin residenssissä työskenteleville sekä alueen taiteen ja tieteen toimijoille ja luonnollisesti myös Kanttilassa vieraileville, esimerkiksi Minnan Salonkiin tutustuville. Kanttila on kooltaan vain 1200 m2, eikä se pysty tarjoamaan kaikille pysyviä työtiloja. Sen sijaan Kanttila pystyy tuomaan tilatarpeet esille ja voi kehittää koko ajan residenssityötilojen selvittämistä niin Kuopion kaupunkialueella kuin laajemmin koko Itä-Suomessa.

K: Voinko hitsata ja rälläköidä Kanttilan työhuoneissa?
V: Tiloissa ei voi käyttää maaleja, tulta tai vettä. Tätä varten Kanttila pyrkii etsimään ns. verstastiloja, joissa taiteilijat pystyvät toteuttamaan työtään.

K: Onko Kanttilassa tanssisali peileillä?
V: Tanssisalia peileillä ei ole. Kuopiossa on mm. Itä-Suomen tanssin aluekeskus, Kuopion Konservatorio, Lumit, yksityisiä tanssikouluja, joiden kanssa Kanttila tekee yhteistyötä työtilojen suhteen, joissa taiteilijat pystyvät toteuttamaan työtään.

K: Olen lastenkulttuurin edustaja, suunnitellaanko Kanttilaan mitään lapsille ja lapsiperheille?
V: Kyllä. Suunnitelmissa yhtenä mahdollisuutena on varata yksi huone lastenkirjallisuuden ja lastenkulttuurin huoneeksi, painopisteenä nimenomaan savolainen lasten kirjallisuus. Myös ullakon digi- ja liveteatteri voi olla lastenkulttuurin näyttämö.

K: Näyttelijäliitolla on joskus ollut residenssi, mutta se ei ole kannattanut. Voiko siitä päätellä että residenssitoiminta on kannattamatonta.
V: Ei. Menneet ajat eivät määrittele vuoden 2025 eteenpäin Kanttilassa toimivaa residenssitoimintaa. Residenssitoiminnassa vuokrataan tiloja ja tuloilla maksetaan vuokraa, joilla katetaan Kanttilakiinteistön kuluja. Residenssin maksaja voi olla residenssiohjelma, taiteilija tai tutkija itse tai muu yhteisö. Residensseihin haetaan usein vuotta aiemmin.