Suomen Naisyhdistys, yhdistys naisten aseman parantamiseksi, perustettiin vuonna 1884. Ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen osasto perustettiin Kuopioon vuonna 1886 ja sen suomenkielinen sihteeri oli kirjailija Minna Canth.*

Kanttila Kuopion Snellmanin puiston reunalla oli 1800-luvun lopun nuoren suomalaisen sivistyneistön henkinen koti. Kanttilan salonkiin palattiin kuulemaan ja keskustelemaan uusimmista eurooppalaisista aatteista ja kirjallisista virtauksista, joista Canth oli lukenut tilaamistaan lehdistä ja kirjoista. Minna Canth vaikuttaa edelleen kirjallisen tuotantonsa kautta, niin koskettavia ja yhteiskunnallisesti todellisia hänen kuvaamansa kohtalot olivat – ja yhä ovat.

Canthin Työmiehen vaimo -näytelmän ensi-ilta oli Helsingissä Suomalaisessa teatterissa v. 1885. Se kuvaa realistisesti naisen elämän keskeistä epäkohtaa: lähes kaikki naiset (aviovaimot, alaikäiset ja faktisesti myös naimattomat naiset) olivat tuolloin taloudellisesti miesten holhouksessa. Näytelmä käynnisti nopean poliittisen muutoksen ja vain neljä vuotta ensi-illan jälkeen, vuonna 1889, lakia muutettiin ja nainen sai oikeuden omaan omaisuuteensa.

Keväällä 1897 Kuopion Naisyhdistyksen hallituksen jäsenet Minna Canth, Elisabeth Stenius ja Selma Backlund lähettivät Kanttilasta kolme valtiomiestä tekemään valtiopäivillä esityksen äänioikeuden myöntämisestä naisille valtiollisissa vaaleissa. Asiaa käsitelleen lakivaliokunnan enemmistö katsoi, että ”on sopimatonta vetää nainen valtiolliseen elämään”. Aloite hylättiin vielä tuolloin, mutta yhdeksän vuotta myöhemmin se toteutui.

Suomesta puuttuu tila naisten historialle. ** Se voidaan rakentaa Kanttilaan. Sen pysyvät ja kiertävät näyttelyt, ohjelma ja tapahtumat kertovat suomalaisen naisasian näkökulmasta koko yhteiskuntamme vaiheista: koulutuksesta, kaupankäynnistä ja innovaatioista. Canth oli myös varhainen intersektionaalinen feministi: hän ymmärsi, ettei naiseuskaan ole kaikille samanlaista – esimerkiksi Työmiehen vaimon mustalaistyttö Homsantuu ja köyhä työläisäiti Mari Köyhää kansaa -novellissa kärsivät aivan omanlaisistaan ennakkoluuloista ja epätasa-arvosta. Kanttilassa voidaan tuoda esille naisten historiaa, jota ei aiemmin ole kuultu.

Naisyhdistys on nykyisin osa valtakunnallista Naisjärjestöjen Keskusliittoa. Sen tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen eli juuri se, mitä naisyhdistykset ja Minna Canth 1800-luvun lopulla edistivät. Suomi on monin tavoin yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Silti sukupuolten tasa-arvo ei ole valmis ja monet tasa-arvo-ongelmat korjaantuvat hitaasti.

Korjataan siis Kanttila.

*Yhdistyksen pöytäkirjat on löydetty Kuopiossa, ja sisältävät arvokasta tietoa naisyhdistyksen toiminnasta ja tavoitteista
** Pohjoismaissa on vain yksi naisten historiasta kertova museo, Kvinnoshistoriskt museum, Umeå.

Tammikuu 2023, Anja Lappi & Minna Maijala