KANTTILAN KORTTELIN VAIHEITA 1700-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN

  • 2021 Arkkitehtisuunnitelmat valmistuvat luonnos kaksi (L 2) vaiheeseen. Rakennuslupavaiheeseen valitaan tarjousten pohjalta rakennuttajakonsulttiksi Savon Kunto ja kosteus Oy, sähkösuunnitteluun JP Company ja LVI-suunnitteluun Entek Oy.

  • 2020 Rakennushistoriallinen selvitys (RHS) valmistuu 19.3.2020. Arkkitehtitoimisto Arto Mattila aloittaa pääsuunnittelijana.

  • 2019 MC 175 juhlavuosi. Kuopion kaupunki ostaa Kanttilan tontin. Jaakko Rustanius aloittaa Kanttilan residenssitarveselvityksen. Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen aloittaa rakennushistoriallisen selvityksen ( RHS). RakFix aloittaa Kanttilan haitta-aineselvitykset, näytteet tutkitaan MikroBionissa.
    Kanttilan pihalla kesäpuutarha, pääpuutarhurina kuvataiteilija Kristiina Korpela.

  • 2018 Kanttilan suunnittelutyö käynnistyy. Suunnittelu- ja arkkitehtitoimisto toteuttaa konsepti- ja tilasuunnitelman Kanttilaan.

  • 2017 Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. Bonava Finland myy Kanttilan ostopäätöksen tehneelle Minna Canthin talo ry:lle

  • 2017 Suomi täyttää 100 vuotta! Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto ja lukuiset muut yhteistyökumppanit aloittavat Kanttilan mittavan kunnostuksen ja palvelusisällön suunnittelun.

  • 2016 Minna Canthin talo ry perustetaan Kanttilan pelastamiseksi. Yhdistys tekee rakennuksen ostamisesta esisopimuksen Bonavia Suomi Oy:n  (ent. NCC)  kanssa.

  • 2016 Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys muuttaa nimensä Minna Canth Kuopio ry:ksi

  • 2015 Kulttuurineuvos Veijo Balzar suunnittelee ostavansa ja kunnostavansa Kanttilan, mutta vetäytyy hankkeesta alkuvuodesta 2016
  • 2007  Kanttilan kunnostaminen ei etene lukuisista aloitteista huolimatta ja Kanttila tyhjenee
  • 2006 Punatiilinen paahtimo sekä Piispankadun suuntainen osa Työväentalosta purettiin ja tilalle rakennettiin asuinkerrostalo

  • 2004  Kapiteeli Oy myy Kanttilan korttelin NCC:lle
  • 2003  Asemakaavamuutos; osa työväentalosta ja koko Kanttila on säilytettävä ulkoasultaan, mutta käyttötarkoitusta ei ole määritetty
  • 1999  Valtion kiinteistölaitos myy Kanttilan korttelin Valtion vaihto-omaisuusyhtymälle (Vuodesta 2000 lähtien Kapiteeli Oy)
  • 1994  Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys neuvottelivat Helsingissä rakennushallituksen pääjohtaja Mäkelän kanssa Kanttilan kohtalosta. Rakennushallitus ehdotti neuvotteluja Kuopion kaupungille tonttien vaihdosta (Harmaalinna-Kanttila).
  • 1993  Kuopion läänin taidetoimikunta (Pohjois-Savon taidetoimikunta) muutti Kanttilan tiloihin
  • 1991  Perustettiin Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys, jonka tavoitteen on muun muassa Kanttilan säilyttäminen Kuopion katukuvassa. Samana vuonna tehtiin Kanttilan suojelupäätös, joka raukesi, koska rakennushallitus ei toimittanut asemakaavamuutoksen edellyttämiä asiakirjoja
  • 1989  Kuopion Taiteilijaseura teki aloitteen Kanttilan saamiseksi kulttuuri- ja ystävyysseurojen käyttöön
  • 1980  Kanttilassa toimi muun muassa Työvoimapiiri ja Geologinen tutkimuslaitos
  • 1974  Minna Canthin erilliset Oy lopetti liiketoiminnan. Kanttilan tilat siirtyivät valtion omistukseen ja ne korjattiin virastokäyttöön (viimeinen sisäpuolinen korjaus)
  • 1955  Konttoritilojen muutos
  • 1947  Rakennettiin pihasiipi ja lankakaupan osuus liiketalosta korotettiin kaksikerroksiseksi
  • 1939  Muun muassa kivinen torniosa rakennettiin porttikäytävän tilalle, ala- ja yläkäytävän rakennusten väliin
  • 1930  Talo muutettiin arkkitehtuuriltaan nykyasuiseksi.
  • 1909  Kanttilassa tehtiin suuria muutoksia; sisäpihan puoleinen kuisti rakennettiin umpeen ja julkisivu sai jugend-sävyisen leiman
  • 1897  Minna Canth kuolee ja samalla vuonna perilliset ottavat liiketoiminnan haltuunsa
  • 1881  Kauppaliike, johon Tampereen lankakaupan lisäksi kuului sekatavarakauppa, siirtyi Minna Canthin omistukseen
  • 1865  Liike siirtyi Gustav Vilhelm Johnsonin haltuun.
  • 1860  Gustav Vilhelm Johnson osti Kanttilan Klementij Guseffilta.
  • 1856  Kuninkaankadun puoleinen asuintalo rapattiin kalkkilaastilla.
  • 1853  Minna Canthin isä Gustav Vilhelm Johnson tuli Tampereelta Finlaysonin puodin hoitajaksi Kuopioon, aluksi vuokratiloihin
  • 1850  Asuinrakennukseen, katujen kulmaukseen, lisättiin vinkkeliosa
  • 1849  Lankapuodin talo maalattiin keltaiseksi
  • 1846  Kirjakauppias Wäänänen kuoli ja kauppias Klementij Guseff osti talon
  • 1828  Nykyisen Minna Canthin kadun puoleinen talo vuorattiin loppuun
  • 1820  Rakennettiin Minna Canthin kadun varrella sijaitsevan rakennuksen ensimmäinen kerros ja Kuninkaankadun varrella sijaitsevan asuinrakennuksen runko, joka oli aluksi maalattu punamullalla
  • 1819  Kehvolaiselle talonpoika Petter Wäänäselle myönnettiin kirjakaupanpito-oikeus ja hän pystytti tontille useita rakennuksia muun muassa kaksi asuinrakennusta sekä ulkorakennuksia.
  • 1800  Luvun alussa tontti toimi muun muassa asessori Saloniuksen kasvimaana
  • 1790  Tontti siirtyi lääninrahastonhoitaja Edbomin haltuun
  • 1780  Kanttilan tontti oli kirjansitoja Skotten omistuksessa

MINNA CANTHIN ASUINVUODET KANTTILASSA

Suosittu näytelmäkirjailija Minna Canth asui Kanttilassa nuoruusvuosinaan 1853-1863 ja uudelleen leskeksi jäätyään vuodesta 1879 aina kuolemaansa saakka vuoteen 1897. Kanttilassa hän piti lankapuotia ja sekatavarakauppaa sekä emännöi kuuluisaa kulttuurisalonkiaan, jossa vierailivat monet kulttuurivaikuttajat Juhani Ahosta Jean Sibeliukseen. Minnan kuoleman jälkeen Minna Canthin Perilliset Oy jatkoi yritystoimintaa aina vuoteen 1974 saakka. Tämän jälkeen omistus ja käyttötarkoitus ovat vaihdelleet suuresti. Taloa on muokattu karkealla kädellä kunkin ajan arkkitehtuurin mukaisesti. Vasta vuonna 2003 julkisivu suojeltiin.