Suomalaiselta Naisliitolta lahjoitus Kanttilalle

Joulukuun kokouksessaan Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiö sr:n hallitus päätti avustaa Kanttilaa, 3 000 eurolla. Perusteluissaan se totesi haluavansa tukea Minna Canthin talo ry:n tavoitetta kunnostaa Kanttila tasokkaaksi, kansainväliseksi kulttuuri- ja residenssikeskukseksi. Taloksi, josta Minna Canth olisi ylpeä.

Minna Canth on ollut jo toista sataa vuotta Suomalaisen Naisliiton ykkösnainen. Jo vuonna 1905 kuopiolainen Helmi Karjalainen esitti Minnalle muistopatsasta. Viisi vuotta myöhemmin Naisliitto nimitti muistomerkkikomitean ja perusti rahaston, jota osastot ympäri maan alkoivat kartuttaa juhlin, iltamin ja arpajaisin. Minna Canthia esittäviä postikortteja painettiin, hänen kipsisiä rintakuviaan myytiin ja elämänkertaansa esitettiin taikalyhtykoneella. Niinpä markkoja kertyi niin paljon, että vuonna 1932 patsas tilattiin kuvanveistäjä Eemil Haloselta. Viisi vuotta myöhemmin se paljastettiin Kuopiossa arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa.

Seuraavan kerran Minna Canthista puhuttiin Naisliitossa isoon ääneen vuonna 1944, jolloin hänen syntymästään oli sata vuotta. Liiton äänenkannattajassa Naisten Äänessä tarkasteltiin monipuolisesti Minnaa ja hänen tuotantoaan, osastojaan varten Naisliitto kustansi juhlakirjan ja sen johtavat naiset osallistuivat Kansallisteatterin Minnan 100-vuotisjuhlan järjestelyihin.

Naisliittolaisten ansiota on myös Jyväskylän Minna-patsas, vuonna 1962 paljastettu Pauli Koskisen veistämä Nuori uneksija. Sen sai aikaan Jyväskylän osaston puheenjohtaja Rauha Kilpikoski-Huuskonen, joka perusti muistomerkkitoimikunnan ja aloitti rahankeräyksen.

Minna Canth on antanut nimensä myös Naisliiton Minna Canth -seminaareille.

Naisliitossa virisi jo 1910-luvulla ajatus MC-opistosta. Sitä varten järjestettiin arpajaisia, myytiin Minna Canth -tuotteita ja perustettiin rahasto, johon naiset ja naisjärjestöt merkkipäivinään ohjasivat huomionosoituksiaan ja testamenttasivat varojaan. Esimerkiksi vuonna 1956 kirjanpitäjä Ida Väänänen määräsi valtaosan omaisuudestaan opistolle ja kirjastoneuvos Helle Kannila suunnitteli opiskeluohjelman. Ensimmäiset kurssit pidettiinkin jo vuonna 1958 Tuusulan kansanopistossa.

Opistoa ei koskaan saatu, mutta Minna Canth -kursseista muotoutuivat Minna Canth -seminaarit, joita on järjestetty vuodesta 1979 lähtien kaksi kertaa vuodessa, toinen Helsingissä, toinen yhdistyksissä. Niiden aiheet ovat olleet aina ajankohtaisia, esimerkiksi kaksi vuotta sitten puhuttiin Jyväskylässä naisyrittäjyydestä, viime syksynä Oulussa digi-yhteiskunnasta.

Minna Canth -seminaarien ohella Naisliitto muistaa esinaistaan Minna-palkinnolla, joka jaettiin vuonna 2018 ensimmäisen kerran. Tuolloin sen sai kirjailija Minna Maijala, Minna Canthin elämäkerran kirjoittanut. Tänä vuonna palkinto jaettiin toiseen kertaan, jolloin sen sai kaksi naista: tyttöjen silpomista vastustava kätilö-sairaanhoitaja Mimmi Koukkula ja naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntija Elina Viitasaari. Palkinnot ovat olleet suuruudeltaan 2 000 ja 2 500 euroa, ja ne on rahoittanut Suomalaisen Naisliiton perustama Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiö sr.
Teksti: Maija Kauppinen