Suorakaiteen muotoinen, noin 80 m²:n Minnan näyttämötila tarjoaa ullakolla 70 hengelle esitys-, juhla- ja tapahtumatilan. Tilassa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia, mutta tämän hetken suunnitelmien mukaan tila kunnostetaan alkuperäiseen tilaa, eli ullakon käytössä tulee huomioida  eri säätilan vaihtelut. Pääasiassa tapahtumakäyttö  suuntautuu huhtikuu- syyskuun aikaan.

Ohjelmisto voi olla vierailuista koostuva, Minna Canth -akatemian omaa tuotantoa tai kumppanien kanssa tuotettua.  Ohjelmavalinnoissa rohkaistaan uusiin avauksiin ja esitystoimintaa tulee olemaan myös englanniksi ja toivottavasti myös monilla kielillä esitettyä! Osa ohjelmistosta kuratoidaan.

Ohjelmistossa on aina myös Minna Canth -monologi, joka on tilattavissa tilaisuuksiin ja juhliin.  Suunnitteilla on myös vuosittain uusi sovitus Canthin näytelmästä, Minnan tuotannosta tai teemasta jne.

Esityksiä voi seurata livenä ja samaan aikaan Minnan Kanavan kautta. Tämä mahdollistuu Kanttilan teknisen kaluston ja tarkkaamon avulla, missä työskentelee kuva- ja äänialan ammattihenkilöstöä.

Minna Canth muutti maailmaa näytelmillään. Minnan näyttämöt mahdollistaa taiteilijoiden toteuttaa uusia työnkuvia erilaisissa hybridituotannoissa. Se tarjoaa perinteisen kulttuuritoiminnan rinnalle taiteen ja tieteen käyttö- ja tekotapojen kehittämisen digitaalisissa ympäristöissä.

Haluatko Sinä olla mukana kehittämässä Minnan näyttämöä? Ota yhteyttä info@minnacanth.fi.

Jaakko Lenni-Taattola: Teatterin tulevaisuus on hybridi

Diginäyttämöiden avulla Minna Canth -akatemian toiminta ja tuotokset leviävät maailmanlaajuisesti:

”On täysi syy olettaa, että yleisön ja esityksen samassa fyysisessä tilassa tapahtuva live-kohtaaminen, vapaa kollektiivinen kohtaaminen ja vuorovaikutus, säilyvät esiintyvien taiteiden supervoimana jatkossakin. Nyt on kuitenkin hyvä hetki miettiä uudelleen esittävien taiteiden monimuotoisuutta voimavarana.

Varsinkin laitosteattereiden on mahdollista miettiä teatterin tulevaisuutta taiteellisten sisältöjen koko skaalan osalta. Vaikka tulevaisuudessa soisi edelleen tuotettavan suuren näyttämön mittakaavan mukaista teatterillista ajattelua, on hyvä miettiä myös vaihtoehtoisia sisällöntuottamisen tapoja. Onko samasta näyttämöteoksesta mahdollista tuottaa esimerkiksi erilaisia, toisiaan täydentäviä versioita vaikkapa esitysdemojen, lukudraamojen, live-streamien tai hybrid-esitysten muodossa. Mitkä ovat esittävän taiteen selviytymismahdollisuudet seuraavan pandemian aikana? Tämän ongelmakentän ratkaiseminen edellyttää taiteellisen, tuotannollisen ja myös tekijänoikeudellisen ajattelun uudenlaista vuorovaikutusta.

On lisäksi todettava, että myös nykyinen taiteen julkisen rahoituksen malli ylläpitää osaltaan näyttämötaiteiden massojen logiikkaa. Tehdyissä havainnoissa on pyritty korostamaan kestävä ratkaisumalleja, jotka lisäisivät tulevaisuudessa teattereiden toiminnan taiteellista, inhimillistä, sosiaalista, taloudellista sekä ekologista arvoa.

Esittävän taiteen alalla työskentelee suuri määrä korkeasti koulutettuja henkilöitä ammattilaisissa (esiintyjiä, taiteellisia suunnittelijoita, teknistä, tuotannollista ja hallinnollista henkilökuntaa), joiden perustehtävä on vielä toteutumattomien maailmojen suunnitteleminen ja toteuttaminen.

Näin ollen avain näyttämötaiteen tulevaisuuden rakentamiseen on siis erilaisten olemassa olevien taitojen yhdistämisessä uusiksi hybridimuotoisiksi osaamisiksi.”

Tulevaisuus on hybridi, Jaakko Lenni-Taattola Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (ITC) Tutkivan teatterityön keskus , 2021.